Anssi Kela Parasta Aikaa
Mä oon aina ollut tällainen, jotenkin ulkopuolinen
Raivaan omat polkuni ryteikköön, valmista tietä huoli en
Ja mut on helppo väärin ymmärtää jos ei kuoren alle nää
Herkän ja kiihkeän sydämen tää haarniska sisältää
Olen kaatunut ja noussut, olen juossut eksyksiin
Jos on valmis harhaan astumaan voi osua ihmeisiin
Tahdon muurin taakse kurkistaa, tahdon haukata maailmaa
Painaa kaasupolkimen lattiaan, kiitää kohti unelmaa
Tää on parasta aikaa
Voi tapahtua mitä vaan
Päivissä on taikaa
Ne eivät palaa uudestaan
Tää on parasta aikaa
Voi tapahtua mitä vaan
Kuume minua vaivaa
Ja sitä ei saa parantaa
Olen uinut vastavirtaan, olen painunut upoksiin
Mut on joskus lyöty köysiin, vaan ei koskaan tainnoksiin
Mul on paksu nahka arpineen ja tie on pitkä kuoppineen
Mutta renkaat ulvoen luisussa syöksyn mutkaan jokaiseen
Kulta pieni puhalla kipinään, se helposti hiipuu
Monta haurasta pientä unelmaa arjen ristille nauliintuu
Kukaan ei vanhana muistele hetkiä jolloin tiskas tai imuroi
Siis jätä astiat altaaseen silloin kun sielussa salamoi
Tää on parasta aikaa
Voi tapahtua mitä vaan
Päivissä on taikaa
Ne eivät palaa uudestaan
Tää on parasta aikaa
Voi tapahtua mitä vaan
Kuume minua vaivaa
Ja sitä ei saa parantaa
Tää on parasta aikaa
Voi tapahtua mitä vaan
Päivissä on taikaa
Ne eivät palaa uudestaan
Tää on parasta aikaa
Voi tapahtua mitä vaan
Kuume minua vaivaa
Ja sitä ei saa parantaa
Ei, sitä ei saa parantaa
Ei, sitä ei saa parantaa